Löysin tällaisen ihanan latausikkunan sattumoisin Facebookin yhdestä Sims-ryhmästä.
🐈
Pääsimme viimeksi taustatarinassa siihen, kun Geoffrey Landgraab ja Nina Caliente olivat saaneet vauvan, kuten myös vaimo Nancy oli tullut raskaaksi baari-illan aikana.
Jatketaan tarinaa perheen nuorison voimin.
👶
Perheen kaksospojat, Johnny ja Malcom olivat edes joltain osin erilaisia, Johnny piti sinisestä ja pojista, kun taas Malcom piti vihreästä ja tytöistä. Kaikki sai alkunsa eräistä teinikaksosten kotibileistä, jonne oli kutsuttu muutamia luokkakavereita. Toiset olivat hieman parempia kavereita kuin toiset, toiset jäivät vain kavereiksi, toisiin rakastuttiin.
💙💚
Johnny oli jo salaa katsellut pidemmän aikaa tummatukkaista poikaa, joka liikkui hieman arveluttavassa seurassa ja jätti jälkeensä vuotavia hanoja ja tukkeutuneita wc-pyttyjä koulun vessoissa. Se poika oli Wolfgang Munch. Tunnetusti isätön, ainakaan edes hänkään ei tiennyt, kuka hänen tai veljiensä isä/isät oli. Heistä kukaan ei näyttänyt samalta, äidin näköä oli vain nuorimmassa.
Johnny seurasi Wolfgangia etäältä bileiden alkaessa, tämä hävisi kesken kaiken jonnekin tekemään kolttosiaan. Turvakamerasta näkyi musta tukka kumartuneena poikien siiven vessanpyntyn ylle ja räkäinen nauru kertoi jekun onnistuneen. Johnny päätti, että jekut saavat loppua ja hän keksisi pojalle jotain parempaa tekemistä. Päästyään alakertaan Wolfgangia ei näkynyt missään, kunnes pimeästä eteen ilmestyi jalka, joka kamppasi Johnnyn. Jalan jälkeen ilmestyi käsi, joka veti Johnnyn ylös lattialta suoraan toisen syleilyyn. Se suudelma tuntui kestävän ikuisuuden!
💖
Sofia Bjergsen oli tullut siskonsa Elsan kanssa kotibileisiin, Elsan ensimmäiset, hänen noh kehtaisiko edes sanoa, että ensimmäiset hälläkin. Muut luokan tytöt pitivät bileitä joka viikonloppu, häntä ei niihin koskaan kutsuttu. Sofia vetäytyi olohuoneeseen, kun muut painelivat ympäri suurta taloa ihmettelemässä kaukoputkea sekä Geoffreyn ja poikien rakentamaa rakettia. Sofia selasi kirjahyllyä, kunnes kuuli lattiantasolta "coo coo". Sofian sydän suli ja hän nosti pienokaisen syliinsä.
"Amira näyttää tykkäävän Sinusta, kuten minäkin.", kuului Sofian selän takaa. Sofia kääntyi ja siinä seisoi kaikkien luokan tyttöjen ihailema Malcom Landgraab, joka oli juuri tunnustanut tykkäävänsä hänestä. HÄNESTÄ!!! Hiljaisesta luokan tytöstä, jota kenenkään ei pitänyt huomata. Voi kun Elsa olisi nyt tässä, osaisi sanoa edes jotakin.
Kädet kietoutuivat Sofian ja Amiraksi kutsutun pienokaisen ympärille ja pellavainen pää painautui hänen niskaansa. "Sofia, tykkään susta niin, että muhun sattuu..."
SE TYKKÄÄ MUSTA
Ei se tykkää musta, kunhan sanoo, et musta tuntuu kivalta. Ei se kuitenkaan musta... 😭
"Sofia, mikset sano mitään? Apua, mä sanoin sen sulle ja sä et tykkääkään musta. Vitsit miten noloo, anteeks hei...."
"TYKKÄÄN" sana ei tullut sanana vaan Sofia huusi sen. Pienokainen alkoi itkeä, pelästyi suloisuus. "Hyshys, ei mitään hätää Amira." Sofia heijasi vauvaa sylissään. Ote hänen ympärillään tiukkeni ja pellavainen pää painoi suukon hänen niskaansa.
💖
Näin sai alkunsa kaksi ihanaa rakkaustarinaa, Johnny Landgraabin ja Wolfgang Munchin sekä Malcom Landgraabin ja Sofia Bjergsenin.
💖
Toisaalla taloa, talon kolmannessa kerroksessa Elsa Bjergsen oli ollut tutkimassa avaruusalusta. Hän oli kuullut kaksospoikien isän olevan tiedemies ja kuullut huhua jostain kummallisesta aluksesta, jolla muka pääsisi avaruuteen. Ja nyt se oli siinä ilmielävänä hänen silmiensä edessä.
"Voin nipistää sua, jos et muuten usko sen olevan oikea." Elsa säpsähti tummaa miesääntä ja kääntyi ääntä kohti. Hänen edessään seisoi avaruuspukuun pukeutunut ihkaelävä Geoffrey Landgraab, joka oli ilmeisesti lähdössä lennolle aluksen vilkkuvista valoista päätellen. "Haluatko ajelulle? Monikaan sun ikäinen ei ole päässyt avaruusalukseni kyytiin.", mies sanoi hänelle. "Nyt voisit nipistää. AUTS."
Elsa puettiin tuota pikaa avaruuspukuun, joka kuulemma oli kuulunut Geoffreyn edesmenneelle isoäidille, ja raketin tekele alunperin Geoffreyn isoisälle. Geoffrey oli saanut oppinsa isoisältä ja isoäidiltään ja rakentanut mallipiirroksen mukaisen raketin puoleen väliin, kunnes isoisä oli kuollut. Vasta kaksospoikien mielenkiinto raketin toimivuutta kohtaan oli saanut Geoffreyn jatkamaan heidän kanssaan rakentamista loppuun asti. Raketin polttoainetta kehitettiin jo tuolloin Simslandian tiedekeskuksessa ja siellä oleva raketti oli vielä ollut rakentamatta. Geoffrey oli saanut erikoisluvan viedä kallista polttoainetta kotiinsa ja raketin neitsytmatkalle ei ollutkaan poikien kepposen takia päässyt isä, vaan kaksoset.
"Mennään vaan pieni lenkki, toivottavasti sulla ei ole pissahätää." mies nauroi.
👽
Tultuaan ulos raketista, jalat pettivät samantien ja housuihin lirahti pissaa. Voi vitsit miten noloa, Elsa ajatteli, mutta kyllä oli ollut sen arvoinen reissu. Tätä tosin kukaan ei koulussa uskoisi, sillä kukaan bilevieraista ei ollut enää läsnä, ilta oli vaihtunut yöhön.
Mies nosti hänet käsivarsilleen ja kantoi kylpyhuoneeseen, laski ammeen täyteen vaahtokylpyä ja alkoi riisumaan Elsaa. Tämä vain katsoi ammeen kuplia tajuamatta tilannetta. "Ei se haittaa, isoäitikin aina pissasi housuun, tässä on sulle pyyhe ja laitan sulle sänkyyn lakanat. Jää yöksi, ei se haittaa, heitän sut aamulla sitten kouluun yhdessä poikien kanssa."
💦
Kuukaudet kuluivat ja rakkaustarinat muuttuivat tykkäämisasteelta rakastumiseksi. Elsa vieraili yhdessä siskonsa kanssa talossa, sanoi syyksi logistiikan opiskelut, mutta hän vietti aikaansa komean tiedemiehen kanssa, joka jaksoi näyttää avaruusaluksesta kaiken viimeistä mutteria myöden. Elsa tiesi, että toisellakin oli häntä kohtaan muutakin kuin vain pelkkää ystävyyttä, mutta ei uskonut ikäeron vuoksi ja toisen naimisissa olon takia siitä mitään enempää tulevan.
Eräänä päivänä Geoffrey vei hänet pidemmälle retkelle aluksellaan ja Elsa katseli ikkunasta Simslandian pienenevän nuppineulan kokoiseksi. Geoffrey kaivoi hyllystä rasian ja antoi sen hänelle. Tummaan puurasiaan oli tehty pieni ikkuna ja sen takana oli kaunein kukka, minkä Elsa oli ikinä nähnyt. Geoffrey sanoi sen olevan Sixsamin planeetalta ja oli päättänyt säästää sen Simslandian kauneimmalle naiselle.
Elsa tuijotti kukkaa ja huokaisi, hän ei ikinä voittaisi yhtäkään kauneuskilpailua. Geoffrey tarttui häntä leuasta ja painoi kypäränsä kiinni Elsan kypärään. Sen jälkeen hän irrotti otteensa ja teki sydämen kuvan hanskoillaan, nosti peukun ylös ja osoitti sillä häntä. Elsa kääntyi katsomaan taakseen, mutta Geoffrey käänsi hänet ympäri ja osoitti peukulla suoraan hänen sydämeen. Jotain lämmintä läikähti läpi Elsan, eikä se tällä kertaa ollut pissaa.
💓
Päästyään ulos aluksesta, Geoffrey toisti rutiininsa, kantoi Elsan kylpyhuoneeseen, laski ammeen täyteen vaahtokylpyä ja alkoi riisumaan Elsaa. Elsan astuessa ammeeseen myös Geoffrey riisui vaatteensa ja astui Elsan kanssa vaahdon syleilyyn.
....
Tässä kohtaa saatte käyttää mielikuvitustanne, ettei mene liikaa K18 kamaksi.
💕
Sitten tulivat Talvitanssiaiset, joihin kutsuttiin kaikki Simslandian lukion oppilaat. Johnny onnistui keplottelemaan Wolfgangin avustuksella itselleen Tanssiaisten Kuninkaan kruunun. Kaikki olivat muka äänestäneet vain häntä. Rehtori yritti vaatia uutta äänestystä, kun edes yksikään naispuolinen ei ollut saanut ääntä Kuningattareksi. Johnny työnsi rehtorin sivuun puhujapöntöstä ja aloitti pitämään kiitospuheen.
"Hyvät alamaiset ja rakkaat opiskelijatoverini.", rehtorin ilme olisi ollut kuvauksellinen. "En olisi tässä ilman ihanaa prinssiäni, voisitko tulla tänne lavalle seurakseni Wolfgang Munch." Wolfgang nousi ja asteli kumarrellen yleisölle ylimalkaisesti kohti koroketta ja puhujapönttöä. Keskellä koroketta seisoi juuri valittu kuningas polvistuneena toisen polvensa varaan ja ojentaen pientä rasiaa avattuna kohti nuorta prinssiä.
"Sallitko mennä kanssani naimisiin, sinä ihana mies?"
"Apua, emmää kestä, Johnny, ootko sä aivan hullu!"
"Kyllä rakas, hulluna Sinuun!"
"Tahdon."
Sofian silmät kostuivat, hän kääntyi pois päin lavasta. Pieni kateudenpisto sattui sydämeen. Malcom ei ollut viikkoihin edes vilkaissut häneen päin, eikä pyytänyt ulos, vaikka alkuun vaikutti kovin rakastuneelta. Silmät täyttyivät kyynelistä ja Sofia juoksi ulos salista. Joku seurasi häntä koulun unisex-vessaan, joka oli hänen aikaansaannostaan. Hän puolusti aina heikompiaan, vaikka se vei hänen aikaansa muista töistä. Liekö Malcom kyllästynyt olemaan ikuinen kakkonen?
"O-do-ta!" puuskutti miesääni hänen takanaan.
"EI NYT!"
-PAM-
Saatuaan vessakopin oven kiinni, itku tuli eikä se meinannut loppua millään, nenästä valui räkää ja hän parkui parkumistaan. Joku ojensi pienen nenäliinapaketin vessakopin alta, hän tunnisti käden päällä olevan pienen haalistuneen leiman. Sen he olivat Malcomin kanssa saaneet vauvamuskarin joulujuhlassa, jossa he olivat olleet yhdessä Amiran ja Alician kanssa, koska heidän vanhemmilleen ei ajankohta ollut sopinut. Muskarilaisille oli ollut ok, että he tulivat vanhempien sijaan.
Käsi vetäytyi pois ja viereisestä kopista kuului kauheaa kohellusta ihan kuin joku olisi yrittänyt kiivetä seinän yli. Tuota pellavapäätä Sofia rakasti, joka kurkkasi vessanseinän yläpuolelta.
"Onko sulla kaikki ok?"
"On-nyyh-ok-nyyh-nyyh"
"Ootko varma, ettet ole raskaana?" kuului huolestunut miesääni sanovan, joka oli pudottautunut takaisin toiselle puolelle.
RASKAANA, HÄN???
"Mä ostin sulle testin, kun oot ollu tosi omituinen viime aikoina."
😭
PLUSSAA
"Mitä mä nyt teen?" Sofia tuijotti epäuskoisena koulun vessakopissa testitulosta. Samantien oksennus lensi kaaressa pyttyyn.
-KOP KOP-
"Pliis avaa ovi rakas."
-KRIITS-
"Kiitos, ootko sää raskaana?"
"Kato ite... miten ihmeessä tää tapahtui?"
Sofia kääntyi ja oksensi loputkin juhlasyömisistä vessanpyttyyn.
👶
Miten Malcomilla oli ollut hammasharja ja tahnaakin mukana, sitä ei Sofia mitenkään ymmärtänyt, mutta olo oli jo vähän parempi.
"Onko täällä kaikki ok?" joku kysyi ovelta, Malcom supisi jotain kysyjälle, joka kohta palasi takaisin teemukin kanssa. "Juo tää, se auttaa, se on kamomillateetä."
"Mitä mä nyt teen?", Sofian ääni oli hädin tuskin kuultavissa.
"Mä en tiedä mitä sä teet, mut me pidetään lapsi. Me rakastetaan sitä just niinkuin rakastetaan toisiamme, ja jonain päivänä mennään naimisiin ja mä ostan meille talon, voit ottaa Elsan mukaan. Otetaan koira, sen nimeksi annetaan Mr Foxy, kun se näyttää susta ihan ketulta ja kissa, ja Elsa antaa sille nimen Bianca. Sit meille tulee pari muuta muksua tai vaikka sata. Tai jos sä haluut, otetaan kanoja ja lehmä. Tai vaikka vaan kivoja kasseja ja kenkiä... Ja mä rakastan sua mun elämän loppuun asti. Eikä tää ole kosinta, kyllä sä sit tiiät, kun se tulee."
Malcom oli johdattanut samalla Sofian ulos vessanovesta kohti tanssisalia, tanssisalin ovista sisälle, kohti koroketta. Muut näyttivät hilpeiltä ja onnellisilta, ilman mitään huolia tulevaisuudesta, kuten sillä hetkellä pitikin.
Johnny ja Wolfgang tulivat halaamaan jostain syystä Malcomia ja Johnny kuiskasi veljelleen jotain. Wolfgang antoi jotain suoraan tämän taskuun ja pukkasi tätä hellästi kylkeen. Johnny antoi veljelleen jotain taskustaan. Se, mitä Malcom teki seuraavaksi, yllätti Sofian täysin.
"Mä tiedän, ettei tää ole se sormus, jolla olisin halunnut sua kosia, mutta kelvatkoon tällä kertaa. Ostan sulle sit oman ja paljon isomman ja rumemman tai pienen ja sievän. Mut pidemmittä puheitta....", Malcom polvistui Sofian eteen. Yleisöstä kuului kohahdus, rehtorin naama meni väärinpäin ja osa hihitteli rehtorin naaman ilmeille.
"Mä tavallaan kosin sua jo vessassa, mutta Sofia Bjergsen, haluaisitko olla maailman ihanin ihminen ja suostua mun kosintaan ja muuttaa mun kanssa pois meiltä ja ottaa Elsan mukaan ja ottaa koiran, jonka nimeksi tulee Mr Foxy, kun se susta näyttää ihan ketulta ja kissan, jonka nimeksi Elsa antaa Biancan... ja rakastaa mua ja meidän satoja laukkuja ja korkokenkiä tai kanoja ja lehmää tai vauvaa, joka sun mahassa kasvaa, kunnes kuolema meidät erottaa tai jäädään kummittelemaan toisillemme ikuisesti?"
"TAHDON!"
👻👼💥💟
Tässä taas sitä herkkää tarinaa, mitä ootte odottaneet!
💖Neiti Kawa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti